Posts Tagged ‘Copic bleedproof (paperi)’

Miesmuisti: neljän ruudun strippi 008 + kesäloma

perjantai, kesäkuu 22nd, 2012

Kävin tänään purkamassa näyttelyn Rotkolta. Valokuvamerkinnän saatte kuitenkin vasta juhannuksen jälkeen. :D

Perustuu tositapahtumiin. Kynsisakset tosiaan tippuivat kärjet edellä lattialle ja jäivät hetkeksi sojottamaan pystyyn.

Katsotaan siis mitä kesän aikana tapahtuu. Jos minut bongaa kesällä jostain päin Suomea niin saa toki tulla nykimään hihasta. Saatan tosin näyttää samalle kuin viimeisen ruudun kissa-Heidi. :) Päivitysrytmi palautuu säännöllisemmäksi taas syksyllä, jolloin jatkuu myös varsinainen sarjakuva.

Miesmuisti: neljän ruudun stripit 004-007

sunnuntai, kesäkuu 10th, 2012

Tällä kertaa luettavana on neljä kappaletta neljän ruudun strippejä:

Hieno lättänä perspektiivi tuossa työpöydässäni. :D Onneksi minulla oli muutama testituloste tuosta vuoden 2011 piirroksesta, johon sitten vetelin sarviin eri väreillä oikeat linjat.

Kolmosruudun tekstit jäivät aika pieniksi, mutta niissä lukee seuraavaa: ”Sivu 5 ilman rastereita ja tekstejä. Sivun 8 ylätaso.”

Pientä sisäpiirin vitsiä ilmassa, eh? Lisäksi Photoshopin sanoma kuulostaa joltain todella huonolta iskurepliikiltä. :D

Otsikkoon viitaten: näyttely kuuluu kuvataiteen aineopintojen Praktikum II -kurssiin. Varsinaisen työskentelyn ja näyttelyn rakentamisen lisäksi 10 op:n kurssiin kuuluu mm. essee omasta teoksesta ja toisen opiskelijan näyttelyn opponointi.

Miesmuisti: neljän ruudun stripit 001-003

sunnuntai, kesäkuu 3rd, 2012

Ensimmäisen oman näyttelyn avajaiset ovat huomenna eli maanantaina 4.6. klo 18:00. Hiukan meinaa jänskättää. :) Sarjisblogin tehtävä tämän näyttelyn aikana on toimia Miesmuisti-sarjakuvan neljän ruudun strippien julkaisupaikkana. Varsinainen sarjakuva on esillä 21.6. asti Siljotiellä Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnan väistötiloissa sijaitsevassa Galleria Kajo 3:ssa. Lisätietoja näyttelystä saat itse paikan päältä sekä Facebook-tapahtumakutsusta.

Piirsin sarjakuvaa työprosessistani ja sen aikana esiin nousseista sarjakuvan tekemiseen ja opetukseen liittyvistä ajatuksistani. Käytin stripeissä yonkoman eli japanilaisen, useimmiten humoristisuuten painottuvan, neljän ruudun muotoa. Puhun itse Keski-Pohjanmaan murretta ja tuon sen myös esille puhekuplissa.Pääfonttina on Petteri Uusitalon ääkköstämä Wild Words. Strippien lukusuunta on oikealta vasemalle.

(Hmm. Stripin alareuna leikkautuu nyt hiukan jännästi, koska paperille painettuna se olisi jatkunut paperin reunaan asti.)

Viimeisen ruudun teksti on tarkoituksella pientä ja siinä lukee näin: Niin pientä pränttiä, että silmät meinaa mennä. Ja kaiken lisäksi et meinaa enää saada kuvakässäristä mitään selvää. ”Mitähän tuossakin kohtaa ajattelit?”

Viimeisen ruudun sivussa oleva teksti on aika pientä, mutta siinä kerron seuraavaa: Ja kyllä, minulla on peukalot eli olen tyyppiä ”Cats with Thumbs”. Viittaan tällä Cravendalen mainokseen.

Näyttelykutsu nopeille

maanantai, tammikuu 24th, 2011

Kuluva tammikuu on ollut erittäin kiireistä aikaa. Heti joululoman jälkeen aloitin viimeisen opetusharjoitteluni ja tuntien suunnittelun lomassa tein myös lopputyötäni mediapedagogiikan kurssille. Tällä kertaa lopputöihin panostettiin enemmän, koska työt tulivat yliopistolle esille Mediaa mediasta -nimisenä yhteisnäyttelynä. Näyttelyssä on esillä myös muita kurssilla tehtyjä töitä eli sarjakuvastrippejä ja -novelleja. Lisäksi kurssin sarjakuvaosuuden töistä kerättiin kansien väliin ihka ensimmäinen LYKOS-lehti, jonka ensimmäinen painos laskettiin liikkeelle 17.1. pidetyissä avajaisissa. Lehden lyhenne tulee sanoista Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelijoiden sarjakuvia.

Kuten kuvasta näkee, saimme näyttelylle tilaksi F-siiven Agoran eli Galleria Valon. Nimestään huolimatta galleriatila ei ole talvisaikaan valoisa, joten kuvat ovat hieman tummia.

Sarjakuvastripit ja -novellit on ripustettu, tarkemmin sanottuna naulattu (vasaran puutteessa mm. rautaisella vatupassilla) liikuteltaville seinille. Seinien haitarimuoto oli mielestäni piristävän erikoinen ratkaisu tilanjakamiselle. Huomaa myös alimman kuvan oikeassa alalaidassa oleva LYKOS, joka on luettavissa näyttelyn yhteydessä. Lehteä voi ostaa Mirja Hiltuselta (F-siipi, 4. kerros) huokeaan 3 euron hintaan. Itse osallistuin lehteen antamalla seuraavan sarjakuvanovellin julkaistavaksi:

Ai ku nettipienennys teki kivat moirét. Onneksi varsinaisessa painoversiossa moisia ei ollut.  Sivu on esillä näyttelyssä, tosin suurennettuna valokopiokoneella A3 kokoon, yhdessä neljän ruudun strippini kanssa:

Samalla ripustusarkilla seuranani ovat Niklas Pajusalon novelli (vasemmanpuoleinen), Mirva Valkaman novelli (keskimmäinen) ja stripit (keskimmäiset) sekä Katri Toivasen strippi (vasemmalla).

Oman lopputyöni paikaksi asettui lasihissin viereinen reikäseinä. Seinällä on myös Timo Heikuran sarjakuvaa ja Emilia Haukan valokuvasarja. Oikealla olevan installaation tekijät ovat Johanna Pétursdóttir ja Piia Pippuri. Etualalla olevan työn tekijät ovat Raisa Kinnunen ja… (olen reikäpää enkä muista juuri nyt ^^;)

Että mä vihaan noita huonoja valoja… Oma lopputyöni on yhden sivun sarjakuva, johon sisältyy yhden ruudun omake. Näyttelyssä olevat työt tein perinteisesti pullomusteella ja rasteroin tietokoneella. Alkuperäisten ja julkaisukuntoisten töiden koko on japanilainen B5, mutta näyttelyä varten tulosteet on suurennettu kopiokoneella. Laitoin tyrkylle myös käyntikorttien tapaisia lirpakkeita, kuten kuvasta näkyy. Saa nähdä, kuinka moni on itselleen virnistävän kissan ottanut. Ohessa vielä teosteksti ja varsinaiset työt:

Populaarikulttuuri ja sen ilmeneminen:

näkökulma #4 eli taiteen negaatio tai viihde (2011)

Pullomuste, kuitukärkitussit ja digitaaliset rasterit

Sarjakuvani lähtökohtana on ollut Kari Kallioniemen ja Hannu Salmen artikkeli ”Mitä populaarikulttuuri on?” sekä erityisesti populaarikulttuurin käsitteen määrittelyn 8 eri näkökulmaa. Sarjakuvassa kissapersoonani kohtaa populaarikulttuurin teoksia ja niiden hahmoja. Nämä kohtaamiset vastaavat pientä osaa ihmispersoonani lukemishistoriasta ja viittaavat näin ollen neljänteen näkökulmaan, populaarikulttuurin tuotteeseen eli sarjakuvaan viihteenä.  Sarjakuvan lukusuunta on oikealta vasemmalle ja siihen sisältyy omalla sivullaan oleva yhden ruudun omake eli ylimääräinen humoristinen loppukohtaus.

Näyttelyn purku on jo muutaman päivän päästä, tarkemmin sanoen torstaina 27.1. eli nopeat ja kiinnostuneet ihmiset ehtivät vielä käydä katsomassa näyttelyn läpi.