Posts Tagged ‘luonnokset’

tetrominot 004: ultramarine & cyan

maanantai, huhtikuu 11th, 2011

Puurran nyt oikein toden teolla tetrominojen maalaamisen kanssa. Itse maalaaminen on rentouttavaa, mutta samalla haastavaa työtä. Ainoa asia, josta en niin suuremmin tykkää on toukokuun 20. eli deadline. Siihen mennessä minun pitää maalata 7:stä erimuotoisesta palasta vähintään 4 eri versiota. Huonolla matematiikkapäälläni se tekee 28 palaa. Jos yritän tähdätä 5 erilaiseen versioon, kasvaa kokonaismäärä 35:een. Lisäksi minun pitää ommella huppu pöytäyhdistelmälle ja piirtää peliruudukko lakanaa. Ja jottei stressielohiiri jäisi ihan ilman ruokaa, peliin pitää kirjoittaa lyhyet ohjeet suomeksi ja englanniksi. Kaiken tämän lisäksi katalogiryhmässä nakki napsahti minun kohdalle, joten teen kannet näyttelykatalogille. Onneksi se homma on vain kaksi rupuista sivua.

En todellakaan ruvennut kykkimään pohjustushuoneessa, joten telasin ja maalasin pohjamaalin paloille pyörivän alustan päällä. Taustalla kasvava lauma jo pohjamaalattuja tetrominoja.

Thei r inweiding thö ruum!!

Nyt on kuitenkin turha maalata piruja seinille projektin lopputuloksesta, sillä työn saa tehtyä vain tekemällä eli minun tapauksessani maalaamalla. Yhteen palaan kuluu aika noin päivä. Valmiita paloja on tällä hetkellä 4 kappaletta. Aloitin maalaamisen Z-tetrominoista, jotka ovat sinisävyisiä. Väreistä käytössä oli vain 4: cyan, ultramarine, mars black ja titanium white.

Tällainen oli alkutilanne kahden ensimmäisen Z-tetrominon kohdalla. Luonnostelin aiheet paloihin lyijytäytekynällä ja kiinnitin sen hiuslakalla. Ja miksi? Koska hiilellä en rupea luonnostelemaan näin pieniin töihin ja fiksatiivia en ole ostanut sitten elävän mallin piirtämisen jälkeen. Sitä paitsi itseltäni jää hiuslakkapullojen pohjille sen verran lakkaa, että pikkutuhaukset riittävät näihin töihin vallan mainiosti.

Ihka ensimmäinen valmis tetromino! Lapsen korva on aika massiivinen, mutta niin ”oikeillakin” lapsilla näyttää olevan, ainakin mitä Googlen kuvahaun tuloksiin on uskominen. Itselläni oli aikoinaan juuri tällainen viidakkolakana ja se on minulla edelleen tallessa.

Tähän asentoon jouduin etsimään hiukan kuvallista apua, koska käpertyvä muoto sai ja saa edelleen raajat näyttämään suhteettoman isoilta tai pitkiltä.

Tämä nukkumisasento oli ollut mielessäni jo edellistä naista maalatessani, joten en käyttänyt mieheen mitään mallikuvia. Minkä kyllä huomaa. :D Kämmen jäi useammasta korjauksesta huolimatta pienehköksi ja karvainen jalka näyttäisi olevan pois paikoiltaan. Oi voi.

Hmm. Luonnossa tämä näyttää hieman epäilyttävältä, mutta tässä tilassa sen taas näyttää hyvältä. ”Tummun” kasvojen maalaaminen oli erityisen rentouttavaa, koska niissä sai näkyä siveltimen ja elämän jälki. :) Kuva-alan käyttö hieman ontuu, mutta isossa porukassa siihen tuskin kiinnittää niin paljon huomiota.

Ja mihin tästä jatketaan… Uusien palikoiden ja uusien värisävyjen kimppuun!

tetrominot 003: treffit sirkkelin ja vannesahan kanssa

tiistai, maaliskuu 1st, 2011

Tuossahan noita nyt on, alemmalla hyllyllä pohjustettavaksi meneviä ja ylemmällä jo valmiiksi pohjustettuja mdf-tetrominoja. Viime viikolla kävin leikkaamassa niitä puupuolen Pasin avustuksella. 275,50 x 184,50 cm kokoisesta levystä Pasi sahasi sirkkelillä aluksi minulle suorakaiteen muotoisia paloja (sekä maalauspohjia), jotka sitten sahasin oikeaan muotoon vannesahalla. Kaikki sormet ovat edelleen tallella. :)

Kuljetin kotiin jo yhden kokonaisen satsin tetrominoja. Lattialla säilyttäminen, varsinkin vessa-keittiö-olkkari -valtaväylällä, ei tunnu enää kovin järkevältä vaihtoehdolta, koska olen astunut jo useamman kerran terävien kulmien päälle. Varsinainen maalaamisurakka alkaa sitten talviloman jälkeen eli viikon 11 tienoilla.

Eilisessä seminaarissa esiteltiin lyhyesti kuvallinen tilatoive omalle työlle. Itse esitin toiveekseni pääyliopiston aulan:

Nähtävästi ”mun” yliopistossa on kuusi ovea, vaikka todellisuudessa niitä on vain neljä. :D Paikkavalinta on kuitenkin tarkoituksella pääyliopiston aula, koska vilkkain ihmisvilinä keskittyy sinne. Tällainen sijoituspaikka tuo väriä ja erilaista toimintaa kiireen keskelle.

Pyörittelin mielessäni myös tetriksen esillepanoa, joka alustavasti olisi pöytien päälle pingotettu kangashuppu. Kankaaseen voi tehdä pelialueen ruudutuksen monin eri tavoin ja huppu (vai helmako se on?) peittää pöytien jalat. Kangasta hankkisin joko pesulasta (valkoisia sairaalalakanoita) tai Kontista (roskiin meneviä värikkäitä kankaita).

Ja lopuksi edelliseen merkintään viitaten:

Kenenkähän töistä tuossa on valokuva? :D Hiukan kuitenkin ihmettelen, että miksi minun töistä on suhteellisen edustava valokuva ja muiden opiskelijoiden töistä on vain tuollainen epämääräinen sivuttaiskuva. :S

tetrominot 1+: Vanhojen maalausprojektien kehitysasteet

torstai, lokakuu 7th, 2010

Lukijoita saattaa kiinnostaa millaisen prosessin työni käyvät läpi ennen kuin saavan minulta valmiin työn siunauksen. Esimerkkiprojekteina voin esitellä Piirustus ja maalaus: tempera ja öljyväri -kurssin sekä Praktikum I -kurssin töitäni.  Teknisestä näkökulmasta katsottuna aloitan työni aina pienillä luonnoksilla, koska jostain syystä tykkään väkertää pieniä asioita. Esimerkiksi kummankin kurssin alustavat ja alkuperäiset luonnokset olivat noin kymppikuvien kokoisia:

Joudutte nyt väliaikaisesti kuvittelemaan tähän kohtaan valokuvia maalausprosessista. Kuvat ovat ulkoisen kovalevyni uumenissa, josta etsin niitä parhaillaan. Nyt joudutaan hyppäämään siis suoraan valmiisin töihin, mutta nekin kertovat millaista maalaustyyliä tulen käyttämään taideproduktion aikana. Edelliseen valokuvien puuttumiseen viitaten voitte kuitenkin kuvitella työmäärääni, joka perfektionismiin taipuvaisella ihmisella muodostui varsin suureksi.

Ahaha, mikä anatomisesti korrekti luonnos! XD Väkersin nopeasti kolme tuollaista Photoshopilla ilman sen kummempia anatomiantutkimuksia. Hiili ja hiilikumi kädessä tutkin sitten anatomiakirjaa erittäin tarkasti, koska maalauspohjalle luonnostellessa pystyin vaikuttamaan vielä suuresti asentoihin ja mittasuhteisiin. Tykkään kovasti temperamaalaamisesta, joten kaikki seuraavat työt on maalattu temperella. Taideproduktiossa työt maalataan kuitenkin akryylimaaleilla, koska ne ovat ”käplimisenkestävämpiä”.

Yksi työvaihekuva triptyykin tekemisestä. Minulle on opetettu ja olen itsekin omaksunut hyväksi maalaustavaksi aloittaa maalaaminen taustasta ja edetä kerroksittain kohti ”pintaa”. Oksakylkiluut olivat kuitekin kinkkiset jo luonnosteluvaiheessa, joten jouduin maalaamaan vuorotellen niitä ja niiden takana olevaa taustakimonoa. MP3-soittimeni eristävillä korvatulppakuulokkeilla auttoi onneksi minua keskittymään. Muutaman kerran sadattelin mieleni sisällä töitäni ja itseäni, mikä nyt on ihan luonnollista. :) Seuraavaksi valmiit työt:

Nimetön diptyykki, vasemmanpuolimmainen vuodelta 2008 ja oikeanpuoleinen vuodelta 2009. Kummankin koko 70 cm x 50 cm.

Myös triptyykin töiden koot ovat 70 cm x 50 cm ja ne ovat vuodelta 2010.

Vihertävä: Koivuniemi I
Kellertävä: Koivuniemi II
Sinertävä: Koivuniemi III

Note to self: maalaaminen on kavalaa ja lihottavaa puuhaa, jota tulisi harjoittaa sopivina annoksina.

tetrominot 001: Sehän o melekeen ku ”retromenot”

torstai, lokakuu 7th, 2010

Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen maisteriopiskelijoilla alkoi syksyllä syventävän taideproduktion kurssi, jonka teemana on tänä vuonna tieteiden ja taiteiden välisyys. Produktion etenemistä raportoidaan perinteisten paperisten luonnospäiväkirjojen tai samaa materiaalia sisältävien blogien avulla. Koen blogin olevan itselleni ominaisempi raportointimuoto ja samalla saan toivottavasti elvytettyä kadoksissa ollut intoani sarjakuvabloggaamiseen. Taideproduktion merkinnät tulen merkkaamaan omilla tageilla, jotta ne ovat helpommin löydettävissä kaikkien muiden merkintöjen seasta. Löydät tagit ”Pilivi” otsikon alta.

Itseäni on kiinnostanut jo muutaman vuoden ajan maalauspohjien erilainen muoto. Yllä nopeita luonnosideoita aiemmin suoritetulle Praktikum I -kurssille.  Nykyisen ideani sain, kun pohdiskelin syntyjä syviä eräänä unettomana yönä. Pimeyden laskeuduttua ulkona olevan muistomerkin valot paistavat osittain sisälle kämppääni ja yksi tällainen paikka on alkovin iso seinä. Kyseiseen seinää muodostuu palikkamainen kuvio, joka sitten unta odottavassa päässäni muljahti varsin mielenkiintoiseksi ideaksi. Mokoma pakotti minut nousemaan ylös ja piirtämään pikaisen idealuonnoksen paperille. Huomattuani keksineeni ehkä jotain hienoa ja kivaa, en saanut unta sen paremmin.

Näyttääkö tutulta? Tetriksen pelipalikoitahan siinä, tarkemmin sanottuna tetrominoja. Tetriksessä ideana on saada muodostettua palikoista täydellinen suora, joka sitten katoaa.  Elämässään ihminen saattaa pyrkiä myös täydellisyyteen, mutta elämä ei mene aina suunnitelmien mukaan. Täydellisiä suoria ei voi saada aikaan, ainakaan kovin monta peräkkäin, vaan elämän pelikenttään jää korjaamattomia aukkoja. Ne johtavat lopulta oman pelivuoron eli elämän päättymiseen.

Jokaista tetrominoa vastaa kirjain, jonka mukaan määräytyy kuva-aihe.  Aiheet pyrin hankkimaan yliopiston sisältä, esimerkiksi eri alojen opiskelijoilta tai opettajilta. Aiheet toteutettaisiin mdf-levyille maalattuina, joista osan maalaisin itse ja osan esimerkiksi tiettynä taideproduktiopäivänä, jossa muut yliopistolaiset saisivat myös ottaa osaa produktioon. Pelialueeksi kymmenille pelipalikoille olen suunnitellut pääyliopiston aulaa. Vilkkaana paikkana se tarjoaisi pelille useita kiinnostuneita ”pelaajia” eli palikoiden siirtelijöitä. Ideana se myös madaltaisi eri tiedekunnissa opiskelevien tai työskentelevien kynnystä tutustua muihin tiedekuntalaisiin joko pelaamisen tai maalamisen kautta.

(Ja kyllä, I-tetrominossa lukee ihmisten kohdalla Ylppö-keltainen. :D)