Posts Tagged ‘kuvitustaide’

Ensimmäinen näyttely on nyt ohi

lauantai, joulukuu 11th, 2010

Ensimmäinen virallinen näyttely, jossa oli myös omia töitäni esillä, on nyt ohi. Kävin ottamassa kuvia näyttelytilasta ja töistä muistoksi itselleni. Tässä niistä muutama:

Jos näyttelyyn kävi kulkunsa jalkaisin ja erityisesti portaita pitkin, kohtasi näyttelyvieras tällaisen näyn.

Kaikkiaan kuvitustöitä oli esillä 31 kappaletta 12 opiskelijalta.

Omat työni kehystin mustiin vaihtokehyksiin, joista yksi onneton otti myös matsia lattian kanssa. Kulmahan siinä meni ryttyyn. Ripustushommissa olleet kollegat meinasit saada sydärin, mutta onni oli matkassa ja ilmastointiteipillä selvittiin tästäkin pälkähästä. :) Tosin muiden töiden ripustuksen pitävyydessä oli ihmeellisiä ongelmia ja joka aamu sai arvailla, että kenen työ on tällä kertaa vinossa taikka lattialla.

Uusia näyttelyitä on myös tulossa ensi vuoden puolella. Tammikuussa pystytetään mediapedagogiikan kurssin näyttely, jossa kurssin lopputöitä pääsee katsomaan perinteisesti F-siiiven 4. kerroksessa olevissa tiloissa. Hyvällä tuurilla ja röyhkeällä päällä ollessamme saamme töitä esille myös joihinkin F-siiven gallerioihin. Huhti-toukokuussa on sitten syventävän taideproduktion näyttely, joka edistyy kaiken muun opiskelun ohessa. Produktio on muun muassa yrittänyt valloittaa työpöytääni (vaikka on valloituksessa mukana muitakin tahoja, kuten TTK:n pikkujoulut, Tony Tiikeri ja jokin epämääräinen ihmissotkija):

Näyttelykutsu

sunnuntai, marraskuu 28th, 2010

Olen ollut viimeiset viikot sen verran kiireinen, että en ole edes muistanut ilmoittaa ihka ensimmäisestä yhteisnäyttelystä, jossa on minulta esillä kolme työtä! \:D/ Näyttelyneitsyys on siis nyt menetetty. Jänskätti aivan hirveesti monta kuukautta aikaisemmin ja itse avajaisiltana olin sama tasainen rauhallinen itseni. Näyttely on siis avattu jo 22.11.2010, mutta töitä voi käydä katsomassa vielä 9.12.2010 asti Lapin yliopiston galleria Kajossa eli F-siiven 4. kerroksen portaikkoaulassa. Ohessa virallinen tiedote:

Unelmien lukinseittiä jouluyössä
Kuvituksia Raul Roineen satuun
galleria Kajossa 22.11.–9.12.2010

Raul Roineen lyhyen sadun Jouluyö teemana on maanpakolaisuus. Kaukaa etelästä saapuu pohjoiseen prinssi, joka on menettänyt kotinsa ja valtakuntansa. Etelän auringon kasvatti joutuu sopeutumaan uusiin ja erilaisiin oloihin, pimeyteen ja kylmyyteen. Avukseen hän saa kulkuritytön, ystävällisen kissan ja tontut.

Vaikka satu on yli viisikymmentä vuotta vanha, sen sanoma on yhä ajankohtaisia, kenties ajankohtaisempia kuin koskaan. Globaalistuvassa maailmassa kulttuurit ja rodut voivat joutua konflikteihin tai kohdata rauhanomaisesti. Satu myös kritisoi ohimennen jouluun kuuluvaa tavaratulvaa ja hysteriaa, joka ei piittaa köyhistä ja osattomista. Sopeutumiseen tarvitaan tahtoa ja unelmia: ”Joka osaa kehrätä unelmien lukinseittiä on kurjimmassakin loukossa kuin kuningas keskellä hoviaan.”

Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelijat ovat fantasiakuvituskurssillaan 2009–2010 kuvittaneet tämän sadun. Kuvituksissa on tulkittu monilla eri tekniikoilla ja herkästi pohjoista talvista luontoa ja sen keskelle joutuvia ihmisiä, jotka kohtaavat sadun ihmeen. Kurssin ohjaajana toimi lehtori Sisko Ylimartimo.

Piilevästi lukihäiriönen kuvitustaiteen historian opiskelija

sunnuntai, lokakuu 24th, 2010

Istuin viime viikolla viimeisiä kertoja kuuntelemassa Sisko Ylimartimon pitämiä Kuvitustaiteen historian luentoja. Nämä luennot ja viime vuonna käymäni Fantasiakuvituksen luennot ovat inspiroineet minua keskittymään taas mustavalkoiseen kuvitukseen. Kuvittaminen on mukavaa puuhaa, koska tekstiä voi kuvittaa niin monella eri tavalla ja ei ole olemassa yhtä täysin oikeaa tapaa kuvata tekstin tapahtumia. Kuvataideopettajan työn lisäksi kuvittajan ammatti on yksi itseäni kiinnostavista ammateista. Ah, siihen työhön jos vain pääsisi…

Kuvitustaiteen historian luennolla Ylimartimo nosti esiin erään mielenkiintoisen asian: Rudolf Koivun peilikuvakuvitukset. Ylimartimo esitti esimerkkikuvan ja omien kertomuksiensa avulla, että joillakin ihmisillä on taipumus toteuttaa aikaisemmin näkemänsä asiat peilikuvina. Plagioinnin sijaan Ylimartimo keskittyi puhumaan syistä tällaiseen käyttymiseen. Koivun kohdalla hän perusteli peilikuvakuvituksia Koivun suurella kuvallisella muistikapasiteetilla eli hän pystyi muistamaan satoja kuvituskuivia. Peilikuvaksi kääntymistä Ylimartimo selitti varsin mielenkiintoisella asialla: lukihäiriöllä. Ylimartimo oli selittänyt edellä mainitsemani asiat ja kysynyt ”Ihmeelliset aivosi” (jos nyt oikein muistan) radio-ohjelman juontajalta syytä ja saanut vastaukseksi mahdollisen lukihäiriön. Tämä nosti heti esiin omista muistoistani erään päivän viime kesältä. Selailin silloin läpi ja yritin lukea Japanista tilaamiani doujinshiantologeja. Ymmärrykseni kielen suhteen vaihteli, koska en tuolloin vielä osannut kaikkia hiraganoja kanjeista nyt puhumattakaan. Mutta, tuona kesäpäivänä seuraava aukeama jäi mietityttämään minua:

Pen name: Fuji Ishinogu. Circle name: Atomic Beast. Skannaus antologista ”Dai Kaizoku Doumei Extra Edition 2”.

Oikeassa alalaidassa olevassa Zorossa oli jotain tuttua. Mutta mitä? Kesällä en vielä tajunnut kyseisen doujinshisivun merkitystä, mutta luennolla se pompsahti mieleeni. Vertaa edellistä sivua maaliskuussa maalaamaani temperatyöhön:

Oho! :D Asento on miltei identtinen, ainoastaan omalla koivumiehelläni on valtavan kokoinen pallopää. Mainittakoon vielä, että ostin edellä mainitun antologin kesällä 2009. Luin sitä silloin tällöin. Helmi-maaliskuussa luonnostelin viimeksi mainitun temperatyön. Sen luonnos ei ollut lähelläkään doujinshin Zoron asentoa, vaan korjasin sen maalauspohjaan omien muistikuvieni ja anatomiankirjan avulla. Kesällä 2010 ihmettelin miksi tämä kyseinen sivu näyttää niin tutulta ja viimein nyt lokakuussa 2010 osaset napsahtivat paikoilleen. Ja mitä lukihäiriöön tulee, sitä ei ole millään lailla tutkittu tai diagnosoitu. Nyt vanhemmalla iällä se on alkanut hiipiä elämääni vähin äänin. Esimerkiksi muutama vuosi takaperin yritin kirjoittaa kalenteriini useamman kerran F50 ja onnistuin kirjoittamaan aina R50. Lukemisen kanssa minulla ei ole ollut ongelmia, mutta työmuistini eli +-2/7 kapasiteettini on auttamatta 3. Voitte siis vain kuvitella kuinka hidasta kirjoittamiseni on kalvosulkeisten aikana. :D

Bonuksena tälle hurjalle paljastukselle kuva uskollisesta hienon kynäpurkin vartijastani: